Mitä vesitiiviys oikeasti tarkoittaa

Kellon syvyysluokitus on alan väärinymmärretyin tekninen tieto. Se ei ole lupaus syvyydestä. Se on tulos staattisesta painekokeesta laboratoriossa: uudella kellolla, seisovassa vedessä, huoneenlämmössä.

Oikea vesi ei ole mitään näistä. Uidessa syntyy dynaamista painetta, joka ylittää staattisen vastineensa moninkertaisesti; vauhdilla veteen osuva käsi voi hetkeksi kuormittaa koteloa reilusti yli sen luokituksen. Kuuma vesi laajentaa metallia ja tiivisteitä eri tahtiin. Ja viisivuotias tiiviste ei ole uusi tiiviste.

Luokitukset kaipaavat siis kääntämistä.

Rehellinen käännös

• 3 ATM / 30 m – vain roiskeet. Sade, käsien pesu. Ei suihku eikä uima-allas. Useimmat juhlakellot ovat tässä luokassa.
• 5 ATM / 50 m – korkeintaan suihku. Ei siltikään uintia, mitä numero sitten ikinä vihjaakin.
• 10 ATM / 100 m – uinti ja snorklaus. Tämä on ensimmäinen luokitus, joka oikeasti tarkoittaa vettä.
• 20 ATM / 200 m – uinti, snorklaus, harrastesukellus.
• 30 ATM / 300 m ja yli – sukellus, kun kruunu on ruuvattava.

Kello, jossa lukee pelkästään ”vesitiivis” ilman numeroa, on 3 ATM:n kello, joka ei halunnut sanoa sitä ääneen.

Kaksi asiaa, jotka mitätöivät kaiken tämän

1. Kiinni kiertämätön kruunu

Jos kellossasi on ruuvattava kruunu, luokitus pätee vain silloin, kun kruunu on kierretty kokonaan kiinni. Kruunun vetäminen ulos ajan asettamista varten ja sen kiinni kiertämisen unohtaminen on ylivoimaisesti yleisin vesivahingon syy – eivät sukellusonnettomuudet.

Tee siitä tapa: aseta aika, paina sitten sisään ja kierrä, kunnes kruunu pysähtyy. Joka kerta.

2. Vanha tiiviste

Tiivisteet ovat kumia. Kumi kovettuu, litistyy ja menettää joustonsa noin neljässä–viidessä vuodessa, nopeammin jos kello altistuu lämmölle tai kloorille. 200 metrin kello väsyneillä tiivisteillä ei ole 200 metrin kello, eikä sitä näe päältäpäin mistään.

Jos oikeasti uit kellon kanssa, teetä tiivisteille painekoe kahden vuoden välein. Se on edullista, ja se on ainoa tapa tietää.

Mitä välttää luokituksesta riippumatta

• Kuumat suihkut ja sauna. Ongelma on lämpö, ei vesi. Metalli ja kumi laajenevat eri tahtiin, ja höyry löytää raon. Tämä rikkoo enemmän kelloja kuin uiminen.
• Kruunun tai painikkeiden käyttö veden alla. Kronografissa painikkeen painaminen veden alla on suora kutsu vedelle.
• Saippua ja shampoo. Pinta-aktiiviset aineet alentavat veden pintajännitystä, jolloin vesi läpäisee tiivisteitä, jotka pitäisivät puhtaan veden. Siksi ”kyllä se suihkun kestää” on huono neuvo jopa 10 ATM:n kellolle.
• Kuivumaan jätetty suolavesi. Jos kello käy meressä, huuhtele se jälkeenpäin makealla vedellä. Suolakiteitä muodostuu kruunun ja kehän ympärillä oleviin rakoihin, ja ne hiovat pintaa.

Jos kello kastuu sisältä

Lasin alla oleva kosteus tarkoittaa, että vesi on jo päässyt tiivisteiden ohi. Älä jää odottamaan, että se haihtuisi itsestään.

1. Vedä kruunu ulos asetusasentoon – se avaa kosteudelle reitin ulos.
2. Pidä kelloa lämpimässä ja kuivassa paikassa, ei kuumassa. Ei lämpöpatterin päällä eikä hiustenkuivaajan alla.
3. Vie se kellosepälle muutaman päivän sisällä. Korroosio koneiston sisällä alkaa nopeasti ja tulee paljon kalliimmaksi kuin tiivisteiden uusiminen.

Riisistä ei ole mitään hyötyä, ja se vie pölyä koteloon. Jätä se väliin.

Ja kun kello riisutaan

Kuivaa kotelo ja ranneke ennen kellon laittamista säilytykseen. Suljettuun laatikkoon pantu märkä kello pysyy märkänä itseään vasten, ja juuri niin pohjakanteen syntyy se vaalea ruosterengas, jonka huomaa vasta seuraavassa huollossa.

Avoin paikka irti alustasta riittää – siihen teline on suurimmaksi osaksi tarkoitettu.